...siis sittenkin Nauru. Lapin reissu takana ja ortopedillä käynti tänään. Aloitettiin Cartrophen-pistokset ja magneettikuvaukset toistaiseksi jäävät tulevaisuuteen. Päädyin siis katsastamaan tämän ensin ja katson myöhemmin syksyllä kuvataanko. Nyt on melkein kolme viikkoa syöty ravintolisiä eli glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia ja kalaöljykapseleita. Liekö ne tehonnut vai se että itse olen päättänyt "unohtaa" koko veivaamisen. Kun ei Tatzin kanssa mitään tehty niin sekin masentui. Kun taas annoin mennä niin koirakin heräsi! Ortopedi näki Tatzin tänään ja katsoi liikkeitä. Oli itsekin sitä mieltä että ei näytä pahalta. Pieni töpötys näkyy sivuttaisliikkeissä (ei siis askel veny ihan niin rennosti niin pitkälle kuin pitäisi), muttei siis mitenkään paha. Oli vähän odottanut pahempaa Hymy ja siihen itsekin sanoin että siksi mulla on vainoharhainen olo, että kuvittelen sen liikkuvan huonosti koska oireet on niin pienet näin normaalisti. Tulimme siihen tulokseen että antaa mennä sen minkä koira tekee, mutta ei toisten kanssa juoksemista (se on se pahin, jo ihan terveellekin kun meno menee päättömäksi, ainakin tällaisilla kuin Tatzi). Säännöllistä tasaista liikuntaa ja treeniä sekä lisäravinteita ja fyssarin kanssa tilanteen kartoittaminen. Jos tulee jalkojen laahausta (tämän hetken pientä kynsien "vedon" lisäksi, mitä tulee satunnaisesti) tai muuta hermosto-oireilua niin katsotaan tilannetta uudelleen. Nyt mua tosin jäi vähän vaivaamaan että oliko röntgenkuvat sittenkin niin pahat, että ortopedi odotti koiran liikkuvan paljon huonommin. No en jää sitä miettimään vaan seuraan koiraa miltä vaikuttaa minkäkin jälkeen. Soitin myös fyssarille ja sain ajan vasta parin viikon päähän, jolloin katsomme lihaskuntoa jne. Hänen kanssaan vielä asiasta juttelin, niin oli sitä mieltä ettei vielä eläkkeelle ja säännöllisesti vain liikuntaa niin paljon kuin liikkuu oma ehtoisesti. Se on kaiken perusta nyt ja tietenkin vapaana liikkumista eikä mitään fillarointia. Tatzi tosin oli sitä mieltä että lähtisi pyörälenkille, kun yhtenä päivänä otin pyörän ulos, niin Tatzihan juoksi kiekoilla pyörän ympäri ääntä pitäen! Nyt olis sitten korkea aika meikäläisenkin lähteä pururadalle pienille juoksulenkeille (ja sitä mun on pitänyt tehdä jo kauan, saa nähdä jääkö haave asteelle). Fyssari sanoi myös, että nyt on hyvä tarkkailla koiraa ja löytää rajat millä pysyy hyvässä kunnossa ja milloin on mennyt rajojensa yli (oireilee jollain tapaa). Katsotaan sitten minkä tuomion fyssari antaa kun käy koiran läpi. Oireilusta vielä sen verran että mielestäni Tatzi ei ole nyt kirputtanut etujalkojaan siten kuin ennen eli olisko niistä lisäravinteista hyötyä. Nuolee yhä, mutta ei mitenkään pahasti ja kirputtamista en ole huomannut, mutta täytyy nyt oikein iltasella pitää silmät auki ja kytätä kaiken ohessa koiraa Hymy. Nuoleminen ei ole mitenkään voimakasta tai pitkäkestoista (sairaalloista) mutta kuitenkin sitä on eli jotain tuntemuksia on. Tämä on aika hyvä mittari seurata milloin on tehty liikaa. Nyt siis vain lenkkeilemään ja jatkamme treenailua.