Pieksämäelle suunnistettiin aamuvarhain jälkikokeeseen Tatzin kanssa. Kisa alkoi jäljellä ja arvoin meille suoritusvuoron numero 1!! Se tietäisi tiukkaa aikataulua. Jäljelle lähdettiin ja jana oli meillä viistosti tien suuntaisesti ja aika selkeä, lukuunottamatta sellaista aika isonlaista keppi/risukasaa keskellä janaa. Tatzi lähti etenemään hyvin ja tottakai kiersi risukasan vasemmalta ja palasi linjalle ottaen samalla jäljen oikealle oikeaan suuntaan. Janalta lähti yksi piste tuosta pienestä koukauksesta. Alkujälki oli louhikkoa, sellaista sammalpäällysteistä isoa kivikkoa rinteessä (ylös ja alas). Selvittiin siitä ehjin nahoin ja sitten olikin maasto parempaa. Tatzi jäljesti hyvin ja ilmaisi viisi keppiä hienosti, etenimme myös hyvää reipasta tahtia (ei liian lujaa). Vitoskepillä näin jo että Tatzi on väsähtäneen oloinen, vaikka ei ollutkaan mikään auringon paiste vaan hyvin pilvinen ja kostea sää, tosin kovin painostava (ainakin itse olin ihan hikinen :)). Vitoskepiltä tulimme aika pian ison tien varteen ja siinä Tatzi jotenkin teki ehkä jotain kulman tapaista mutta "jäljesti" tielle. Jäin itse metsään ja kun koira oli tien ojassa ihmettelemässä, niin kutsuin sen pois!! Sitten taisi tulla mun emämunaus!! Sanoin Tatzille että tule mennään etsimään keppi, kun kuvittelin että kutoskeppi jäi johonkin siihen. Mielestäni koira oli jäljestänyt sinne tielle (ajattelin jäljen tekijän menneen siitä pois). Tatzi lähti ajamaan takaperin jälkeä ja jatkoi lopulta eri suuntaan mistä tultiin. Näin että nyt ei mennä oikealla jäljellä ja kutsuin Tatzin pois ja vein sen polun ylitys kohtaan (jäljen tekijä oli tehnyt siihen viivan), mikä oli aika lähellä. Laitoin siitä uudelleen ja Tatzi vei mut taas samaan paikkaan kuin viimeksi joten menin perässä, kunne tulimme toisen tien varteen (tiesin että siellä on auto vaikka isolta tieltä oli lähtö). Nopea päättely että jälki ei voi loppua toiselle tielle vaan isolle tielle, joten takaisin juostiin kun löysin sen polun minkä jälki ylitti. Taas polun kohdalta uudelleen ja autoin sinne valtatien suuntaan, mutta tässä vaiheessa ei tietty koira enää jäljestänyt (olin jo aikaslailla kiukkuinen) ja harhailtiin lähellä valtatietä etsien keppiä!! Päästin koira irti ja ajattelin lähteä vain autolle, mutta en mennyt tielle vaan kävelin metsässä tien suuntaisesti. Tatzi oli aivan läkähdyksissä ja käveli jotenkin mun edellä (ei jäljestäen) ja sitten sanoin että nyt mennään loppumatka tiellä. Kutoskeppi olisi ollut jonkun matkan päässä siitä mistä mentiin tielle!!!! Tatzi ei siis todellakaan jäljestänyt mutta olisi sen kepin saattanut ilmaista jos oltais lähelle tultu. Tämä oli kyllä vähän jo kohtalon ivaa! Ehdittiin juuri ja juuri palauttaa kepit, olin käyttänyt vartin paluuaikaakin kepin etsimiseen ja autolla kaahattiin sitten vähän lujempaa (no ei sitä matkaa ollut kuin noin 5 minuutin verran). Kun pääsin kentälle niin tuli käsky tulla samantien tottikseen. Ja koira makasi autossa sen näköisenä että et oo tosissas kun hain sen.

 Tottiksessa tehtiin liikkeet ensin ja meidän suoritus oli kyllä kauheaa. Liikkeestä istuminen jäi tekemättä, ei muita liikevirheitä mutta.... Paikallamakuusta ei noussut kunnolla ylös asti ja annoin toisen käskyn. Nyt on sitten tätä treenailtu ja treenataan!! Tottispisteitä 86.

 Viimeisenä oli esineruutu ja tässä vaiheessa sentään saatiin levätä, kun tuomari (janan arvostelija) tuli metsästä ja piti pienen ruokatauon. Esineruutu näytti aika normaalilta, tasaiselta kuusimetsältä missä oli varvikkoa ja vähän epätasaisuutta (mättäitä jne.). Vasemmalta aloitin ja siellä Tatzi eteni takakulmaan asti ja nappasi esineen. Tästä menin keskelle ja sieltä nousi noin puolivälin paikkeilta toinen esine, pienen etsimisen jälkeen. Siirryin oikeaan reunaan ja siellä Tatzi pyöri jonkun aikaa alle ruudun puolivälin, etsien esinettä. Paikallistamiseen meni jonkun aikaa kunne esine löytyi. Tästä tuli täydet 30 ja kisan ainoa koira joka nosti kaikki esineet, aikaa meni 2,40 minuuttia. Ja tässä vaiheessa otti tosissaan päähän se viimeinen keppi ja 30 pistettä. Kokonaispisteet 255, siis hyvä kakkostulos.

 Nyt harjoitellaan pitkiä jälkiä, koska jälkikestävyys vielä puuttuu eli lopussa tulee puutumista (havainnut harjoituksissa myös) ja niin kävi nytkin. Viimeiset puolikilometriä oli huolimattomampaa ajoa ja väsynytty verrattuna alkumatkaan. Katsotaan sitten milloin seuraavan kerran kisataan jäljellä, nyt pidetään taukoa ja treenaillaan.