Lunta siis vielä riittämiin, joten täytyi jälleen käyttää vähän mielikuvitusta. Tein siis jäljen sulalle nurmelle tien pientareelle. Jouduin vaihtamaan tien puoltakin, kun toinen puoli oli sulaa ja toisella puolen tuli lumipenkat esteeksi. Välissä oli pieni hiekkatie ja itseasiassa jälki meni välillä muutenkin hiekalla.  Jäljellä oli mittaa noin 700 askelta ja esineitä 4. Tatzi ajoi alkumatkan aika huonosti, ajoi siis jälkeä muttei esim. syönyt nameja, tosin ne oli kuivamuonaa mutta aiemmin ei ole ollut väliä mitä siellä on (jäniksen papanatkin on poimittu jos kohdalle osuu). Vaikuttiko lie valeraskaus, mutta ei ihan oma itsensä ollut, ajettiin kuitenkin jälki kun itse eteni ja jäljesti. Vasta loppupäässä muuttui tyyli intensiivisemmäksi. Esineistä kolme ilmaisi hyvin ja yksi vain jäi, en itsekään huomannut sitä vasta kun olin päällä, joten en tosiaankaan tiedä mitä tapahtui. Esine oli uudenlainen läpyskä meille, jotain ihme materiaalia, joten tätytynee testata uudelleen jossain vaiheessa. Yhdessä kohtaa tarkasti harhaa, sillä näin ihmisen jalanjäljet menevän jäljen yli ja lumelle, joten siinä pieni tarkastus mutta palasi omalle jäljelle. Ei sitten tietoa milloin on joku siitä kävellyt, mutta mun jälki oli tunnin vanha. Ei siis kummoinen jälki ja mennään seuraavan kerran kun päästään ihan kunnolla jälki tekemään.