Edellispäivän kisan jälkeen ei kovin suuria odotuksia ollut jäljen suhteen, mutta niin se vain Tatzi näytti että levätty on, eikun menoksi. Aamu oli viileä ja pilvinen, sadetta saataisiin niskaan jossain vaiheessa päivää. Ensin suoritettiin aamulla suoritusarvonta tottikseen ja saimme numeron kolme. Se tiesi jälleen sitä että saisimme suorittaa liikkeet ensin. Kenttiä toimia kaksi kerrallaan ja se ei meitä ainakaan haitannut, kentät olivat peräkkäin. Kun hain Tatzin valmistautumaan ja odottelemaan, niin se vaikutti hyvinkin piretältä. Pientä kitinää se siinä odotellessa piti ja tsemppasin vielä leikkien. Kehään mennessä vaikutti hyvältä. Seuraamisessa oli hyvä vire päällä ja paikka säilyi hyvin. Hitaassa kävelyssä haluaisin hieman parempaa kontaktia eli täytyy kiinnittää huomiota. Vire hieman laski seuraamisen aikana, mutta ei pahasti. Liikkeestä istuminen onnistui jälleen ja maahanmeno oli nopea. Luoksetulossa Tatzi tuli vauhdila ja pelkäsin törmäystä, jota ei kuitenkaan tullut, pieni tökkäisy vain. Juoksusta seisomaan jäi hienosti ja luoksetulo loppuun asti hyvin vauhdikas ja nyt tuli kevyt törmäys. Tasamaa nouto parempi kuin edellispäivänä, mutta ei vieläkään sellainen kun sen haluaisin olevan. Hyppy oli hyvä, samoin estenouto. Eteen lähetyksessä olikin sitten vauhtia, se oli suoraan etenevä ja vauhdikas, minkä vuoksi maahanmeno hiukan venyi. Paikallolossa oli rauhassa, mutta se peijooni ei noussutkaan nyt ekalla käskyllä ylös, toisella kylläkin hyvin ripeästi...hmm..taisi nähdä hiukan kiukkuisen ilmeen :-). Nyt oli kisassa sellaista menoa mitä Tatzilta voi odottaa, toki siinä sitten noita pieniä virheitä tuli mutta ne on pieniä. Seuraamisesta tuli erinomainen, liikkeestä istumisesta myös vaikka olisikin saanut tehdä sen hiukan nopeammin. Maahanmeno ja luoksetulo olivat energiset ja erinomaiset :-). Juoksusta seisomaan hyvä ja luoksetulossa tuli se kevyt törmäys, muistaakseni taidettiin kuitenkin saada erinomainen tai sitten erittäin hyvä. Tasamaanoudossa saisi luovuttaa vieläkin lähempänä ja tehdä voimakkaammin, hyvä. Hyppynouto taisi olla erittäin hyvä, pienen hipaisun vuoksi ja siinäkin luovutus saisi olla lähempänä (?). Estenouto oli erinomainen. Eteen lähetys taisi tippua erittäin hyvään maahanmenon pienen viivästymisen vuoksi. Paikallaolosta saatiin kuitenkin vielä erinomainen vaikka perusasentoon tarvittiinkin toinen käsky. Tottispisteet olivat siis erittäin hyvä 94!

 Jälkinumeroksi nostin 15 eli loppupäässä oltaisiin ja metsässä saisi odotella. Vettä satoi ja reilun tunnin odottelimme metsässä, koko ajan vettä sataen ja välillä aika kovastikin. Kyllä jännitti että miten käy. Onneksi kilpakumppani oli odottamassa samassa paikassa kun meidän jäljet olivat vastakkaisilla puolin tietä. Toinen kilpailija lähti ennen meitä ja sitten oli meidän vuoro. Janalla Tatzi oli hiukan epävarma ja otti jäljellä takajäljen. Kääntyi kuitenkin ja lähti oikeaan suuntaan jäljestämään. Heti eka kulma noin 100 metrin päässä oli piikkikulma. Siinä hiukan tarkasteltiin mutta meno jatkui rinnettä ylös. Eka kepin ilmaisi ihan ok. Sittenpä minulle valkeni näky mikä meitä odotti eli valtavan kokoinen aukko jossa oli muutama puu pystyssä ja aluskasvillisuutena oli jäkälää ja sammalta ja vain hyvin vähän varpuja sekä keppejä riitti. Vesisade oli siis huuhdellut aukkoa hyvin ja Tatzin jäljestäminen oli pientä tarkastelua koko ajan mutta pääsääntöisesti se ajoi hyvin tarkasti. Toinen keppi ilmaistiin myös hyvin. Kulmatkin menivät pienen tarkastelun kautta ja kolmas keppi ilmaistiin myös, mutta siinä koira vähän pyöri. Kun se meni maahan niin menin ihmettelemään että mitä vanhaa männynoksaa sinä ilmaiset ja sitten näin että siellä alla oli keppi jonka käännettyäni näin meidän jälkikepiksi!!! Hyvä koira ja sen tarkka nenä, onneksi Tatzin on niin tarkka. Sitten tulikin pitkä väli ennenkuin neljäs keppi tuli. Väliin mahtui kolme tien ylitystä (yksi oli ollut jo alussa) ja piikkikulma sekä käväisy metsän puolella. Mulla päässä vain takoi ajatus että tule keppi pian ja koira saa palkan ennenkuin usko loppuu. Onneksi se neljäs keppi sieltä aukolta löytyi ja taas tuli uutta tarmoa. Olimme siis jälleen aukolla ja vielä viideskin keppi löytyi sieltä. Tässä vaiheessa oli Tatzi jo selvästi väsynyt ja joutui tarkastelemaan usein. Aukolta tulimme jälleen yhdelle tielle ja sen toisella puolen jatkui kangasmetsä. Tässä sitten vietimme aikaa jonkun tovin, nimittäin koira teki hukan! Seisoin tiellä epätoivoisena ja katselin kun koira teki töitä ja yritti etsiä. Sitten se lähti kävelemään tietä pitkin!! Sen verran olin suunnista perillä (aukko avitti tätä huomattavasti) että aavistelin tämän tien menevän meidän autolle ja tien metsäpuolella oli pieni kukkula ja sen jälkeen taisi olla se tie miltä oli jäljelle lähdetty. En voinut tehdä mitään sillä matkaa olisi niin etten varmasti osuis kutosen kohdalle summassa ja paniikki kevään kokeen samaisesta tapahtumasta pyöri mielessä (kutoskeppi jäi). Mutta rauhoittelin mieltäni ja seisoin vain paikoillani, niin Tatzi tuli takaisin ja aloitti jälleen etsiä jälkeä. Loppuviimein se löysi jäljen kun oli tarkastellut aukon puolta riittävästi ja löysi toiselta puolen tietäkin jäljen. Niin jatkettiin matkaa ja nyt jälk taas sujui, mutta ehti vielä väsähtää kun tulimme lähelle tietä mihin jälki tulisi loppumaan. Ei ollut pitkästi tielle kun vieläkään ei ollut meillä kutoskeppiä, mutta kyllä se koira sen sieltä ilmaisi, se vaan oli aikas lähellä tietä :-). Aikaa kului 40 minuuttia joten sitten tuli kiire palauttaa kepit. Ehdimme kuitenkin hyvin ja pieni rallipätkä pitää ohjaajan vireessä ;-). Pisteitä jäljeltä kertyi 164.

 Esineruutu oli viimeisenä ja pelkäsin sitä aivan hirveästi, yhdellä esineellä ei ehkä saataisi ykköstulosta mutta kaksi jo siihen riittäisi. Lepoaikaa saimme vähän kun kolme koiraa suoritti ruudun ennen meitä. Sitten viimeinen tsemppi päälle ja ruutuun. Näin Tatzista että se on väsynyt ja en halunnut viettää aikaa aluetta katsellen joten tein nopean ilmoittautumisen tuomarille ja kerroin että alue on tuttu edellispäivältä. Sain siis koiran suht nopeasti ruutuun ja en uskaltanut edes kävellä sinne vasempaan reunaan vaan aloitin tällä erää oikealta. Tatzi irtaantui hyvin kuitenkin viistosti keskelle ja takana nosti nenän pystyyn ja suunnisti oikealle esineen luo. Seuraava pisto keskelle ja jälleen sai aika nopeasti esineestä hajun. Sitten juoksin vasempaan reunaan ja Tatzi tulla löntysti perässä mutta lähti kuitenkin suht hyvin vasempaan reunaan ja löysi jälleen esineen aika nopeasti. Jeee...se oli siinä... KÄYTTÖVALION arvo!! Esineiden tuonnit olivat hitaita ja piste otettiin pois tästä vedottomuudesta, joten esineruudun pisteet 29. Maastosta yhteensä 193 ja kokonaispistemäärä 287 oikeutti jäljen rotumestaruuteen valion arvon lisäksi. Voi jestas että mulla on sitkeä pieni koira :-). Nyt lepuutellaan ja kohta taas kisaillaan piirinmestaruuskisassa.