Tämän illan viestitreeni oli loppujen lopuksi katastrofi. Tehtiin ihan tuossa meidän "takametsässä" eli pusikkoa ja suota :-). Pete jäi A pisteeseen varustettuna itkuhälyttimellä (Tuukka oli sisällä jo yöunilla) ja tietty radiopuhelimella. Me lähdettiin Tatzin kanssa metsään. Eka pätkäksi kävelin 250 metriä ja kaikki meni hyvin. Jäljestyspätkää menin peräti 300 metriä, kun osuin sattumalta hyvälle polulle aukon laitaan. Tämäkin pätkä meni hyvin. Sitten pidettiin hengähdystaukoa jonkun aikaa ja istuskeltiin metsässä. Lähetin Tatzin kolmannelle pätkälle ja se lähti hyvin mutta noin 50 metrin päässä kääntyi katsomaan. En tehnyt mitään joten se lähti jatkamaan matkaa. Lähdin kävelemään hiljaa takaisin kohti B pistettä eli tarkoituksena oli ottaa seuraava pätkä siten että olenkin yllätyksenä tullut vastaan. Enpä ehtinyt kuin 30 metriä kävellä, niin Tatzi juoksee takaisin. Siinä sitten käytiin tahtojen taistelua lähteekö Tatzi vai ja loppujen lopuksi saattelin noin 200 metriä koiraa ennenkuin se hävisi metsikköön. Pääsin B pisteeseen, kun koira tulee vastaan! Huutelen radiopuhelimeen että kävikö koira jo A-pisteellä mutta mitään ei kuulu. Välillä Pete oli kyllä kysynyt että mikä siellä on hätänä, muttei vastannut mun kysymyksiin. En palkannut koiraa kun en tiennyt kävikö se Petellä asti. Kävelin vielä lähemmäs A-pistettä ja Pete tulee vastaan sandaalit jalassa märällä suolla!! :-o Huutelee mua ja kun näkee niin kysyy mikä mulla on hätänä kun en vastaa!! Niin, tämä blondi oli painellut "kutsu" näppäintä, eikä sitä näppäintä milloin puhutaan!! Pete luuli että mulle on sattunut jotain, kun en vastaa! Voi jestas mä olen.... No, koira ei ollut käynyt kuitenkaan A-pisteellä vaan oli kääntynyt jossain vaiheessa kuitenkin takaisin. Otimme sitten vielä kolme pätkää lyhyellä matkalla, noin 150 metriä yksi pätkä. Saatiin siis onnistumaan loppujen lopuksi ja nyt vaan täytyy harjoitella, että koira toimii ja ohjaaja muistaa radiopuhelimen näppäimet oikein!! :-)