Teinpä sitten ennen tottistreenejä ekan metsäjäljen tälle vuodelle. Mittaa oli sellainen 850 metriä ja keppejä 5 sekä piikkikulmia 3. Lähtö janalla vasemmalle ja janan mitta oli 50 metriä. Vanheni sen pari tuntia ja sitten ajamaan. Janalla eteneminen meni hyvin, mutta jäljen ottamisessa sellaista arpomista kumpaa suuntaan, kuitenkin lähti oikein. Alku oli hankalaa maastoa, kun oi tehty harvennuksia ja harvennusjätettä oli metsässä sekä metsäkoneen uria paljon. Tatzilla oli mukana valjaissa mm. iso männynoksa .  Jäljen ajo oli kauttaaltaa...mitä muuta kuin hirveää. Kepeistä nostettiin kakkoskeppi ja muut jäi johonkin! Sen lisäksi lopussa nosti nokkansa ylös ja etsi kaukaa ruokakuppiaan ilmavainuisesti. No, siinä vaiheessa mulla kilahti, että kun ollaan jäljellä niin ollaan jäljellä eikä metsässä kävelemässä. Tätä se oli jo muuallakin ja huomautin pariin kertaan. En siis päästänyt lopussa menemään kun nenä oli ilmassa ja tästä Tatzi löi stopin päälle. Mun hermoilla en jaksanut kauaa tuota katsella, kun homma ei toiminut niinkuin pitäisi ja niinpä lähdettiin metsästä pois ja hain ruokakupin pois. Tatzi kuvitteli saavansa sen autolla, mutta mun ärähdyksestä vilahti hel...in nopeasti autoon. Ja sen verran vi....tuneena olin, että talsin uuden jäljen tien toiselle puolen ja päätin että koira joko jäljestää ja syö tai sitten se ei jäljestä mutta ei myöskään syö. Tein uuden jäljen kilometrin mittaiseksi 5 kepillä ja jätin vanhenemaan pariksi tuntia. Tatzi siis pitää mun liikunnasta huolta . Ei muutakuin kotiin laittamaan Tinkaa nukkumaan ja annoin Giralle kotona ruuan, Tatzin katsoessa VÄHÄN silmät pyöreänä että mitäs tämä touhu on! Tokaisin ohimennen, että sun ruokas jäi mettään ja saa sinne jäädä ellet jäljestä kunnolla. Ehkei se sitä ymmärtänyt, mutta tuntui kuitenkin menneen vähän paremmin perille kun jäljelle lähdettiin. Jana oli 60 metriä (ja helpollahan ei päästetä) ja jälki lähti oikeaan. Olin tehnyt huonoon kohtaan jäljen, kun metsäkoneen uraa edettiin ja sitten se jotenkin levisi siinä minne jälki lähti. Eteneminen jälleen ok, vaikka oli vähän hankalaakin männynoksien seassa. Jäljen otto oli huono ja otti takajäljen, mitä en ihmettele kun jälki lähti oikeaan suuntaan aika vaikeaan paikkaan. Oli lähdössä oikeaan, mutta kääntyi kun oli sitä puustoa siinä maassa kumollaan aika lailla. Korjaus kuitenkin ok ja nyt näytti menevän vähän eri tyylillä. Tosin vilkuilua oli jonkin verran, että painetta tuli. Piikeissä tuli tarkastelua ja pieni ylitys toisessa, mutta muuten kulmat aika ok. Jäljen ajo oli nyt ihan hyvää koko matkalla ja niinpä ne kepitkin ilmaistiin kaikki. Ei siis ongelmia ja ruokakupille asti mentiin nyt jäljestäen. Eli kaikkinensa meni ihan hyvin ja nyt täytyy sitten tehdä metsäjälkiä vähän useammin. Eiköhän me päästä yhteisymmärrykseen vielä tuosta jäljen ajosta, vaikka painetta se aikalailla luo, mutta passiivisuuteen väistämisellä ei hommia Tatzi pääse lopettamaan. Eipä se taida taas toistaa kertaa yrittääkään, kun yleensä menee aika helpolla jakeluun kunhan ei itse vaan luovuta. Jatkamme harjoituksia, kun taas ohjaaja jaksaa sen verran kiehahti! Seuraava jälki siis hyvin levänneenä.