Jälleen yritetään päivittää vanhoja treenejä, että päästään vihdoinkin ajantasalle Nolostunut

 Tammikuun puolivälin kieppeillä taisi olla ne "lämpimät" päivät kun täällä ainakin suli melkein kaikki lumet pois. No eipä sitä tietty voinut jättää tilaisuutta käyttämättä, kun nurmea näkyi tuolla Ison Kirjan pelloilla. Ei muutakuin jälkeä polkemaan, tosin en tiedä oliko kovin fiksu teko kun pakkasta oli kuitenkin juuri sinä päivänä -9 astetta ja nurmi aika jäässä. Poljin kuitenkin sen jäljen ja annoin vanhentuakin kolme tuntia. Makupaloja jätin sinne tänne ja ruuan loppuun.....tietty ne jääty sinä aikana kun jälki vanheni Viaton...eipä tullu niin mieleen Nolostunut. Jäljellä oli mittaa noin 1000 askelta ja suoria kulmia oli 6, pari pientä tien ylitystä ja esineitä muistaakseni 5 tai 6 (ei voi siis kaikkea muistaa näin pitkän ajan päästä).

 Jäljelle sitten lähdettiin ja kun menin paalulle, niin kauhukseni huomasin että kaikki makupalat oli kolmen tunnin aikana kadonneet tai ainakin siitä lähtötallauksesta Yllättynyt. Joku oli siis käynyt jäljellä, tiedä sitten mikä. Tulipahan siis kokeiltua sitten tämä makupalaton lähtö ja Tatzi tarkasti tallausta hyvin lähtien jäljestämään. En heti huomannut kun otin paalun heti mukaani, että Tatzihan lähti vähän viistosti mun jälkeen nähden. Siinä siis taisi olla joku muukin jälki, mutta Tattipa korjasi itse asian ja palasi oikealle jäljelle....eikä siellä sitten ollut palkkioksi niitä makupaloja Huuto. Eipä tuo haitannut vaan jatkettiin matkaa ja ei se koko jälki oli tyhjä niistä nameista. Alussa oli ehkä joku käynyt, mutta akupaloja löytyi muualta. Esineilmaisut oli aika hyviä, jotkut meni vinoiksi mutta niitä korjailtiin. Jäätynyt maako sitten vaikutti, että Tatzi jäljesteli vähän huonommin kuin muulloin ja aika ajoin vähän sivussa jolloin esineilmaisut jäivät helposti vinoiksi. En myöskään itse oikein aina havainnut missä jälki oli tarkalleen joten en pystynyt korjaamaan ajoissa. Nuo oli siis aika ajoin, ei kokoajan. Kuitenkin jälki meni ihan hyvin noissa olouhteissa ja ihan tyytyväinen Tatzi oli kun jäätynyt ruoka löytyi jäljen päästä Nauru. Lunta sateli taas seuraavana päivänä, joten se näistä extreme-jäljistä!