Edellisen kommelluksen jälkeen lähdimme hyvin varustautuinen, jälleen radiopuhelimilla, metsään ja juoksuttamaan Tatzia. Tällä erää hommat sujuivat paremmin ja minäkin jopa hallitsin ne pari nappulaa siinä puhelimessa :-). Käveltiin ensin 300 metriä Tatzin kanssa B-pisteeseen ja odoteltiin siellä kymmenen minuuttia ennenkuin lähetin. Hyvin meni, ei ongelmia. Kävelin jäljestyspätkää 200 metriä C-pisteeseen ja annoin luvan lähettää, kun olin valmis. Olimme kuivalla mäntykankaalla (tasaisella) ja näin koiran jonkin matkaa, itse yritin olla vähän piilossa ettei koira näe mua kovin kaukaa. Tatzi tulee hiukan sivussa mun jäljen ja tekee pienen lenkin minusta poispäin, mutta palaa nopeasti oikeille jäljille ja saakin aika nopeaan minut näköalueelle, hyvä! Pidetään taas vähän taukoa ja annan Tatzin levähtää hetken että hengitys tasaantuu. On kuitenkin aika lämmin tuollaisella kuivalla kankaalla. Sitten lähetys ja hyvin lähtee loppuun asti juosten. Nyt palaan sitten takaisin B-pisteeseen, että olen koiralle yllätyksenä lähempänä. Tatzi tulee ja selvästi yllättyy kun olenkin jo siinä! Valtavat kehut ja vähän leikittiin.  Nyt ei pidetä kovin pitkää taukoa ja huomaan "seuraamisosuudessa" että Tatzi on vähän läkähtynyt, joten ennen lähetystä otan kiinni pannasta ja vähän tsemppaan että missä Pete on. Pieni hetki odotellaan ja sitten lähetys, ei ongelmia, sinne tuo lähti ja meni. Matkaa kertyi siis eka 300m, sitten 500m ja toiset 500 metriä, kaksi vikaa lähetysmatkaa oli 300 metriä, yhteismatkaksi tuli 1900 metriä. Peten päässä ei myöskään ongelmia, Tatzi on kovasti lähdössä mun päähän eli ongelmia tulee ainoastaa mun päästä lähtöihin, jos tulee. Täytyy nyt tehdä muutamia motivaatiotreenejä.