Painelin siis tekemään jälkeä rehupellolle ja edellisestä jäljestä olikin jo viikko. Vettä satoi vähän ja heinä oli melkein polviin asti. Pelto oli aikas pieni, joten jäljestäkin tuli lyhyt. Mittaa oli 800-900 askelta ja kulmia 4 samoin esineitä. Mulla oli Tuukka mukana ja oli tarkoitus käydä vähän lenkillä ennen jäljen ajoa, mutta Tuukka ei jaksanut kävellä vaan tahtoi jäljelle! Pikkulenkki tehtiin ja jälki vanheni vain noin puoli tuntia. Tatzi lähti hyvin, mutta eka suoralla tuli vähän pään nostelua, liekö sitten märkä rehu häiritsi vai mun perässä kulkeva "käkikello" . Tuukka kyseli koko ajan jotain, mun piti sille välillä huudella takaisin, lähinnä mun vastailut ne taisi enemmän häiritä. Kaksi ekaa esinettä Tatzi ilmaisi hyvin ja suoraan. Kulmissa tuli pientä tarkastelua taisi yksi mennä ilman. Kolmas esine oli painunut johonkin piiloon ja siitä Tatzi meni vähän ohi ja palasi sen etsimään ilmaisten kuitenkin esineen menosuuntaan. Vautsi siis ja tässä vaiheessa piti vähän lepuutella, sillä jouduimme odottelemaan Tuukkaa joka välttämättä halusi tulla perään kävelemään. Hyvää odottelua olikin sillä Tatzilla on ollut yritystä lähteä vähän ennakoiden esineiltä. Odottelu taisi tehdä hyvää ja matka jatkui hienosti. Viimeisellä suoralla Tuukka jäi meistä niin jälkeen että huutohan sieltä alkoi kuulua. Ajoin viimeiselle esineelle, palkkasin koiran ja jätin siihen makaamaan. Hain Tuukan matkaan mukaan ja Tatzi odotteli maassa, että vain korvat pellolla näkyivät. Tästä jatkettiin vielä vähän matkaa ruokapurkille. Hyvin meni ja ajoin lyhyellä liinalla, jolloin pystyin vaikuttamaan jos menee kulmista yli, mutta sitä ei tapahtunut. Ihan kohtuu suoritus ja eihän me olla noin pitkällä rehulla jälkiä ajettu. Tarttis varmaan panostaa tähän hommaan oikein kunnolla . Nyt sateen saapuessa tekis mieli jo metsäänkin.